Murupolku-navigointi

Palokatkot

Asenne, asenne asenne!

Palo-osastointi pettää tilastollisesti 41 prosentin todennäköisyydellä! Palo-osastoinnin luotettavuutta opinnäytetyössään tutkinut Mikael Minkkinen päätyi tutkimuksessaan hurjaan lukuun vuonna 2017. Hän tarkasteli Suomessa vuosina 2009–2016 sattuneita onnettomuuksia, joissa palo-osastointi vaikutti tapahtumien kulkuun. Merkittävimpiä puutteita ilmeni erilaisten aukkojen, kuten ovien, luukkujen ja erilaisten läpivientien toteutuksessa.

Yksi Minkkisen tärkeistä huomioista oli se, että nimenomaan rakennuksen käytön aikaisten huoltotoimien ja kunnossapidon puutteet aiheuttivat osastoinnin pettämisen. Ja kääntäen – merkittävä osa osastoinnin pettämisistä olisi voitu välttää rakennuksen käytön aikaisella huollolla. Huollosta ja huolellisuudesta on kyse siinäkin, että jokaisen tilamuutoksen, piuhan, putken ja kaapelin läpivientien muutostöissä palokatkoasiat otetaan vakavasti.

Rikottu kaapeliläpiviennin palokatko
Rikottu kaapeliläpiviennin palokatko

”Palo-osastointi pettää tilastollisesti 41 prosentin todennäköisyydellä!”

Pelastusopiston vanhempi opettaja Jani Jämsä vetää työkseen kursseja myös yritysten turvallisuusvastaaville ja teollisuuspalopäälliköille. Jämsällä on tuntuma siitä, että yritysten turvallisuushenkilöt ja päälliköt ymmärtävät varsin hyvin varautumisen merkityksen ja myös niiden palokatkojen tarkistuksen ja huoltotoimien tarpeellisuuden. Huolestuttavaa on kuitenkin se, ettei yritysten johto ole läheskään aina sisäistänyt asian tärkeyttä.   

Yrityksellä ei ole varaa panna kymppitonnia palokatkoista huolehtimiseen, mutta vakuutusyhtiön pitäisi kaivaa 10 miljoonan korvaukset, kun tulipalo kohdalle sattuu. Ja sattuu niitä, joka vuosi. Tuoreimmat tilastot ulottuvat vuoteen 2017. Tuolloin rakennuspaloja oli kaikkiaan noin 5 360. Niistä teollisuusrakennuspaloja oli 570.

”Vastuu kumminkin painaa”

Tukala tilanne kilpistyykin enemmän asenteeseen kuin rahaan. Huoltojen ja tarkastusten vuosibudjettiin riittäisi hyvinkin kohtuullinen summa, mutta liian usein budjetoimatta jää. Siinä jää valitettavasti myös firman turvallisuuspäällikkö puun ja kuoren väliin. Vastuu kumminkin painaa.

Oikeaakin asennetta löytyy. Pelastusopiston Jämsä on hyvillään siitä, että isommissa kaupungeissa ja kunnissa palokatkojen tärkeys on otettu tosissaan. Edelläkävijäkunnat vaativat palokatkosuunnitelman uudisrakennuksissa ja luvanvaraisesti peruskorjattavissa kohteissa. On tärkeätä saada saman pöydän ääreen LVI-suunnittelija, sähkösuunnittelija, palokatkosuunnittelija, rakennesuunnittelija ja se osaava palokatkoasentajakin.

Palo-osastointi toimii, kun läpivienti on tiivistetty oikeaoppisella palokatkolla.
Teollisuuslaitoksessa erityisesti sähkötilat ovat kriittisiä paloturvallisuuden kannalta.

”Isommissa kaupungeissa ja kunnissa palokatkojen tärkeys on otettu tosissaan”

Jos onnettomuus sitten osuu kohdalla, niin tuotannollisissa kohteissa aineelliset vahingot ovat vain osa totuutta. Seinien ja koneiden vakuuttamisen rinnalla vielä isompaan rooliin nousee tuotannon keskeytysvakuutus. Vuosittaisissa vakuutusmaksuissa voi säästää kymmeniä tuhansia euroja, kun tilan palosuojaus on tehty huolellisesti. Jos asioita on jätetty retuperälle, tutkinnassa paljastuu huolimattomuuksia, niin ei se vakuutusyhtiökään hövelisti korvauksia maksa. Rempallaan olevien palokatkojen vuoksi korvaussumma voi pienentyä merkittävästi.

Kannattaisiko vakuutusyhtiöiden lisätä niin sanotusti painetta pyttyyn ja vaatia entistä paremmin suunniteltuja ja ammattitaitoisemmin toteutettuja palokatkoja? Mikseivät vakuutusyhtiöt ottaisi palkokatkoihin yhtä topakkaa kantaa, kuin ne ottivat aikanaan tulitöiden tekemiseen? Finanssiala ry:n tilastojen mukaan tulitöiden aiheuttamien vahingonkorvausten määrät ovat laskeneet lähes 14 miljoonasta eurosta keskimäärin 2,5 miljoonaan euroon vuodessa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Ennen tulityökoulutuksen käynnistämistä vuonna 1987 lähes 40 prosenttia Suomen suurista tulipaloista aiheutui tulitöistä.

Näin hienoa kehitystä on saatu aikaan sillä, että vakuutusalan suojeluohjeiden mukaan työntekijällä ja tulityöluvan myöntäjällä on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön myöntämä voimassa oleva Tulityökortti®.

Kuka sitten on sertifioitu palokatkoasentaja? Vähimmäisedellytys on tuotekohtainen asentajakoulutus ja asennuskortti niihin valmistajien palokatkotuotteisiin, joita henkilö asentaa. Vaatia voisi enemmänkin – miksei voisi olla myös Palokatkotyökortti®?

Janne Rahunen

Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty? Vaiko hyvin suunniteltu, mutta kokonaan tekemättä? Kirjoittajan vahva viesti on, että hyvä tulee vasta, kun ammattilainen on tehnyt palokatkosuunnitelman, ammattilainen on toteuttanut palokatkoasennukset ja kiinteistön omistaja huolehtii paloturvallisuuden ylläpidosta.

Lue lisää Kata Safetyn palokatkopalveluista täältä

Ajankohtaista nyt

Päivämäärä kalenterissa pakottaa mukavasti

Toimitusjohtajana muistan asioiden moninaisuuden ja tapahtumien nopeuden. Elettiin vuotta 2019. Pöydällä oli monta asiaa pohdittavaksi: toimitilakysymys, tuotekehityksen tarve, hallittu kasvu, rekrytoinnit.

Lue kirjoitus

Ajankohtaista 14.3.2024

Kata kuuntelee Keski-Suomea

Itselleni Keski-Suomi on ollut kotimaakunta viimeiset 20 vuotta. Keski-Suomi on ottanut pohjoiskarjalaisen sydämellisesti vastaan. Hyvin on asemoitunut Jyväskylään myös Kata Safety Oy

Lue kirjoitus

Ajankohtaista 27.2.2024

Tietoinen valinta

Sähköasentajan koulutus, pitkä ura teollisuusautomaation ja sähkötarvikkeiden myynnissä ja intohimoinen toiminta sopimuspalomiehenä. Asiat olivat mallillaan, mutta nälkä kasvoi. Halusin työelämältä enemmän – kehittyä ja myös kehittää.

Lue kirjoitus

Ajankohtaista 2.2.2024