Murupolku-navigointi

Blogi

Hoidetaan homma, kuten 4,9 miljoona suomalaista toivoo

”Miten ihmeessä VSS-tila otetaan 72 tunnissa käyttöön?”

”Häkkikellari täynnä romua. Vaan kuinka romun saisi pois, jos joku tilanne tulisi?”

”Palotarkastus oli pari viikkoa sitten – tarkempi kuin joskus takavuosina. Pitää nyt ottaa itseään niskasta kiinni.”

Sitaatit edellä kuultiin väestönsuojien hoitajan kurssilla Joensuussa lokakuun puolivälissä. Päivän koulutuksessa oli mukana niin yritysten kuin taloyhtiöidenkin väkeä.

Ryhmä oli tällä kertaa pieni, koronatilanne varmasti vaikutti. Vaan koronaa tai ei – koulutuksiin pitää saada paljon nykyistä enemmän osallistujia. Koulutusta tarvitaan, jotta tarpeen tullen Suomen joka kolkassa on riittävästi tietoa ja osaamista siitä, miten väestönsuoja on oikeasti otettavissa suojautumiskäyttöön 72 tunnissa. Opettelematta se ei onnistu, vaikkei mitään rakettitiedettä olekaan.

Kata Safetyn Janne Rahunen kouluttamassa väestönsuojan hoitajia
Kata Safetyn Janne Rahunen kertoo väestönsuojan ylipaineventtiilin toimintaperiaatteesta.

Kansa tietää

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK julkaisi kuluvan vuoden lokakuussa tutkimuksen siitä, mitä suomalaiset ajattelevat väestönsuojelusta. Tulos on monella tapaa vakuuttava. Suomalaisten mielestä väestönsuojat ovat tarpeellisia ja ne lisäävät ihmisten turvallisuutta. Peräti 89 prosenttia kansalaisista haluaa, että väestönsuojat pidetään kunnossa. Toisin sanoa 5,5 miljoonasta suomalaisesta 4,9 miljoonaa on sitä mieltä, että väestönsuojia tarvitaan. Aika muhkea asiakaskunta, kun asiaa siitä vinkkelistä katsoo.

Konkreettista koulutusta

Väestönsuojien huollot, tarkastukset ja tiiveyskokeen tekeminen kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle. Vastuu on konkreettista huolehtimista siitä, että suojan laitteet toimivat, tiiviisteet ovat ehjiä eivätkä metalliosat ole ruostuneet. Huolehditaan myös siitä, että parasta ennen -päiväystä on jäljelle joditableteissa, kaasunaamareissa ja sidetarpeissa. Tismalleen nämäkin asiat käytiin läpi Pohjois-Karjalan Pelastusalanliiton organisoimalla kurssillakin. Suojamaskit kasvoilla ja suojakäsineet kädessä päästiin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen väestönsuojatilassa kokeilemaan, miten mm. paineventtiiliä säädellään, ilmanvaihtolaitteen käsikampea käytettään ja tiivisteiden kunto varmistetaan.

Kustannuksia säästäen

Kun väestönsuojien tarkastukset ja huollot tekee ajoissa, säästyy rahaa. Asia konkretisoitu jälleen hiljattain, kun 1960-luvulla rakennetun kiinteistön kellarikerroksessa sijaitsevasta väestönsuojasta paljastui viheliäinen vahinko. Maan alla olevassa VSS-tilassa lainehti puolisen metriä vettä – kukaan ei ollut hetkeensä käynyt tarkistamassa tilan kuntoa. Remontti kuivatuksineen, pinnoituksineen ja väestönsuojalaitteiston uusimisineen nousi yli 10 000 euroon. Vastaavasti vaikkapa meiltä tilaten suojan tarkastus ja tiiveyskoe maksaa ykkössatasia.  


”Vaaratilanteen uhatessa viranomaisen auttava käsi tai vikkeläkään huoltomies ei ehdi joka paikkaan”

Kun hätä on suuri, onko apu lähellä?

Vastuu väestönsuojista on kiinteistön omistajilla. Yritys- ja liikekiinteistöissä vastuunkantajia voivat olla myös kiinteistön haltijat, mikäli asiasta on erikseen sovittu esimerkiksi vuokrasopimuksessa. Taloyhtiöissä VSS-tilojen kunnossapidon vastuu on taloyhtiön hallituksella. Taloyhtiöissä vuositarkastus on voitu ulkoistaa huoltoyhtiölle. Koulutukselle on tarvetta myös siellä.

Laki velvoittaa ylläpitämään väestönsuojat kunnossa. Kohta vuosi 2020 on pulkassa ja ryhdytään pitämään taloyhtiöiden vuosikokouksia. Asialistalle kannattaa nostaa myös väestönsuojien tarkastus ja huolto. Ja kun fiksu isännöitsijä ehdottaa väestönsuojan hoitajan koulutusta, käsiä innokkaasti ylös! On nimittäin niin, että vaaratilanteen uhatessa viranomaisen auttava käsi tai vikkeläkään huoltomies ei ehdi joka paikkaan. Silloin väestönsuojakoulutus nousee arvoon arvaamattomaan.

SPEKin tutkimukseen vastanneista suomalaisista vain prosentti oli osallistunut väestönsuojakoulutukseen. Hyvä viesti on se, että 37 prosenttia vastaajista haluaisi oppia saada. Pohjois-Karjalassa vuoden 2021 koulutuksista lisätietoja kannattaa kysellä Pohjois-Karjalan pelastusalanliiton toiminnanjohtajalta Heli Koposelta, tuikkaa vaikka meiliä Helille, heli.koponen@pkpelastuslaitos.fi.

Janne Rahunen