Väestönsuojien ylläpidon haaste ei ole vain tekniikka – vaan kokonaiskuvan puuttuminen. Tuore Väestönsuojayhdistys VSR ry selvitys nostaa esiin kysymyksen, joka on suomalaisen varautumisen kannalta olennainen: kuka tietää, missä kunnossa väestönsuoja todella on ja mitä sille pitäisi seuraavaksi tehdä? Kata Safetyssa näemme, että toimiva ratkaisu rakentuu selkeistä vastuista, riittävästä osaamisesta ja siitä, että tieto väestönsuojan tilanteesta on jonkun hallussa.
Selvitys nostaa esille selkeitä epäkohtia
Suomessa on noin 50 000 väestönsuojaa. Määrä on merkittävä, mutta turvallisuuden kannalta ratkaisevaa ei ole pelkästään se, kuinka paljon suojia meillä on. Olennaisempaa on, ovatko ne tositilanteessa käyttövalmiita ja tiedämmekö niiden todellisen toimintakyvyn.
Väestönsuojayhdistys VSR ry kesällä 2026 julkaisema Väestönsuojien nykytila Suomessa -selvitys antaa aiheesta tämänhetkisen tilannekuvan. Tutkimuksessa haastateltiin 88 isännöitsijää, jotka vastaavat yhteensä 1 451 väestönsuojasta. Kyseessä on suuntaa-antava ammattilaisselvitys, joka kuvaa isännöitsijöiden tietoa ja arvioita eikä suojakohtaisesti todennettua teknistä kuntoa.
Selvityksen johtopäätöksissä nostetaan esiin pari merkittävintä haastetta koskien väestönsuojien käyttövalmiuden takaamista:
- Monen väestönsuojan kohdalla ei voida nimetä vastuuhenkilöä vaan vastuu jakautuu eri tahoille, jolloin kokonaiskuva ei ole kenenkään hallussa
- Tieto suojien lakisääteisestä kunnosta heikkenee erityisesti suurissa kiinteistösalkuissa.
Selvitykseen vastanneista isännöitsijöistä 77 prosenttia arvioi kohteidensa väestönsuojien olevan lain edellyttämässä kunnossa. Kun tuloksia tarkasteltiin isännöitsijöiden vastuulla olevien suojien määrällä painotettuna, kuva muuttui: noin 41 prosenttia tarkastelussa mukana olleista suojista oli sellaisia, joiden lakisääteistä kuntoa niistä vastaava isännöitsijä ei pystynyt vahvistamaan. Epävarmuus myös kasvoi sitä mukaa, mitä suuremmasta suojamäärästä isännöitsijä vastasi.
Haaste syntyy siis kokonaisuuden hallinnasta, ja kenellä lopulta on kokonaiskuva. Väestönsuojan ylläpitoa tarkastellaan helposti yksittäisten toimenpiteiden kautta: onko tarkastus tehty, ovatko laitteet kunnossa ja täyttääkö suoja vaatimukset? Kaikki nämä ovat välttämättömiä kysymyksiä, mutta niiden rinnalle on oleellista nostaa esille kysymys siitä, kuka tuntee kokonaisuuden?
Vastuuhenkilö ei tarkoita, että yhden ihmisen pitäisi osata ja tehdä kaikki
Yksi selvityksen selkeimmistä havainnoista koskee vastuuhenkilöitä. 58 prosenttia haastatelluista isännöitsijöistä kertoi, ettei väestönsuojille ole nimetty vastuuhenkilöä. Suojamäärällä painotetussa tarkastelussa ilman nimettyä vastuuhenkilöä oli 63 prosenttia tarkastelluista suojista. Vastuun kerrottiin jäävän usein käytännössä taloyhtiön hallitukselle ilman nimettyä henkilöä.
Kata Safetyssa pidämme vastuuhenkilön nimeämistä erittäin kannatettavana kehityssuuntana Samalla on tärkeää ymmärtää, mitä vastuuhenkilöllä tarkoitetaan.
Vastuuhenkilön nimeäminen ei tarkoita sitä, että yhden asukkaan tai hallituksen jäsenen pitäisi yhtäkkiä olla väestönsuojan tekninen asiantuntija, huolehtia kaikesta yksin tai kantaa koko varautumisen taakka harteillaan.
Parempi malli voi olla muutaman henkilön ryhmä, jossa osaamista ja käytännön tehtäviä jaetaan. Olennaista on kuitenkin, että yhdellä henkilöllä on kokonaiskuva: mitä suojalle on tehty, missä sen dokumentaatio sijaitsee, mitä puutteita on havaittu, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi ja keitä tarvitaan mukaan, jos suoja joudutaan ottamaan käyttöön.
Vastuu tarvitsee rinnalleen osaamista
Vastuuhenkilömalliin liittyy keskeinen kysymys osaamisesta. Vastuuhenkilön nimeäminen voi tuntua vaikealta juuri siksi, että väestönsuojiin liittyvä osaaminen koetaan vieraaksi. Kuka haluaa ottaa vastuuta asiasta, jonka vaatimuksia, tekniikkaa tai toimintatapoja ei tunne?
Siksi vastuista ei pitäisi puhua irrallaan koulutuksesta, vaan osaamisen vahvistamisen merkitys on oleellinen, kun puhutaan väestönsuojien toimintakunnon takaamisesta ja varautumisen tasosta. Esimerkiksi kohdekohtainen väestönsuojan käyttöönottokoulutus tuo varmuutta ja muuttaa paperilla olevat suunnitelmat konkreettiseksi toiminnaksi.
Selvityskin nostaa johtopäätöksissään käytännön kehityskohteiksi vastuuhenkilöiden nimeämisen lisäksi tarkastustiedon kokoamisen sekä täsmäkoulutuksen ja nykyistä selkeämmät ohjeet. Väestönsuojan ylläpito tulisikin nähdä jatkuvana kokonaisuutena: teknisestä kunnosta huolehditaan, tieto pidetään ajan tasalla, vastuut määritellään ja osaamista ylläpidetään.
Väestönsuojien kehittämisessä tarvitaan yhteistä keskustelua
Väestönsuojayhdistys VSR ry selvitys on arvokas keskustelunavaus, koska se siirtää huomion yksittäisistä teknisistä kysymyksistä myös väestönsuojien hallinnan rakenteisiin.
Olemme myös yrityksenä Väestönsuojayhdistys VSR ry jäsen, sillä meille on tärkeää olla mukana alan keskustelussa ja väestönsuojelun kehittämisessä. Suomessa on merkittävä väestönsuojakanta ja vahvaa teknistä osaamista. Seuraava askel on varmistaa, että myös vastuut, tieto ja käytännön osaaminen pysyvät rakenteiden mukana.