Murupolku-navigointi

Ajankohtaista

Tiedolla ja tunteella

Maailman tapahtumat, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, näkyvät selvästi siinä, miten todennäköisinä suomalaiset pitävät erilaisten riskien mahdollista toteutumista. Kuluvan vuoden keväällä julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat esimerkiksi väestönsuojelun aiempaa tarpeellisemmaksi. Suomalaisten pelastusasenteet 2023 -tutkimuksen tilaaja on Sisäministeriö ja toteuttaja Pelastusopisto. Tuore tutkimus oli lajissaan jo 11:s.

Tutkimuksen huomiot ovat tuttuja myös Kata Safetylle. Kun media uutisoi huolista Zaporizzjan ydinvoimalassa Ukrainassa, verkkosivuillamme näkyi selvä kävijäpiikki. Chernobylin onnettomuus on vahvasti kansakunnan muistissa. Sotauutiset herättävät ymmärrettävästi huolta ja kysymyksiä. Miten niiden joditablettien kanssa pitikään toimia? Liekö milloin viimeksi käyty tarkistamassa taloyhtiön väestönsuojan kunto?  

Väestönsuojien kunto ja käyttöönotto ovat askarruttaneet ihmisiä erityisesti Ukrainan sodan alettua

Kansalaisten huolissa ei ole mitään hämmästeltävää. Isossa kuvassa samanlaiset asiat huolestuttavat myös Tuomiopäivän Kellon huippututkijoiden ryhmää. Tämä Nobel-palkituistakin tutkijoista koostuva Bulletin of the Atomic Scientistin johtokunta on vuodesta 1947 lähtien arvioinut Doomsday Clockin viisareiden siirroin, miten suuri riski kunakin vuonna on maailmanlaajuiselle katastrofille. Sekunteja kellosta ovat nakertaneet niin Donald Trumpin vaalivoitto vuonna 2017, ilmastonmuutos, superviruspandemiat kuin Ukrainan sotakin.

Vielä joitakin vuosia sitten kiinnostus väestönsuojia kohtaa oli peräti laimeata. Nyt väestönsuojat ja niiden kunnosta huolehtiminen ovat nousseet arvoon arvaamattomaan. Asenteet varautumisen tärkeyttä kohtaan aaltoilevat. Ihmisten tiedonjano kasvaa, kun jotain huolestuttavaa tapahtuu. Viimeistään silloin niin viranomaisten, varautumisen alan yritysten kuin myös tuiki tärkeän kolmannen sektorin pitää osata vastata. Viimeksi mainittuun äärimmäisen tärkeään ryhmään lukeutuvat muun muassa Martta-järjestö ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK.

Viestinnän merkitystä ei voi kyllin korostaa – nimenomaan vastavuoroisen viestinnän merkitystä. Optimaalista olisi, että keskustelua kansalaisten ja varautumiseen linkittyvien eri toimijoiden välillä käytäisiin kaiken aikaa. Lakeja, määräyksiä, ohjeita ja suunnitelmia toki tarvitaan. Erilaisilla varautumisen kampanjoilla on tärkeä roolinsa niilläkin. Mutta ennen muuta tarvitaan vastavuoroisuutta, keskustelua varautumisen konkreettisista teoista. Maailman pelastamiseen tarvitaan sukupolvien levyiset hartiat. Jokainen meistä voi onneksi tehdä konkreettisia varautumisen tekoja omassa elinpiirissään ihan heti.

Varautuminen alkaa jo kauan ennen pelastusviranomaisen saapumista paikalle. Suomalaisten varautumiskeinojen kärjessä ovat palovaroitin ja ensiapupakkaus. Hätänumero 112 on kovasti tuttu sekin. Sen sijaan vain kymmenen prosenttia suomalaisista osaa kertoa, miten yleisen vaaramerkin kuullessaan pitää toimia. Varautumiskeinoista kotivara on kasvattanut suosiotaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin vain joka kuudes suomalainen osaa määritellä, mitä kotivaralla tarkoitetaan. Vain joka neljäs suomalainen tiesi, että kotivaralla tulisi pärjätä ilman ulkopuolista apua 72 tuntia. Samaisessa ajassa se väestönsuojakin pitää saada tarpeen tullen toimintakuntoon.

Elämä on täynnä riskejä, eikä kaikkea ole mahdollista ennakoida. Tutkitulla, oikealla ja myös oikea-aikaisella tiedolla monia riskejä voi onneksi minimoida. Tarvitaan tietoa ja tarvitaan myös tunnetta. Tunne on välttämätöntä rationaaliselle ja nopealle päätöksenteolle ja toiminnalle. Varautuminen ei ole pelottelua, se on viisautta. Eritoten varautumisessa tarvitaan yhteistyötä ja kommunikaatiota.

Henkilökuva Kata Safetyn Janne Rahusesta
Kata Safetyn toimitusjohtaja Janne Rahunen

Janne Rahunen

Kirjoittaja on Kata Safety Oy:n toimitusjohtaja, joka neuvoo: yleisen vaaramerkin kuultuasi suojaudu sisälle. Sulje ovet ja ikkuna-aukot, napsauta radio päälle ja odota tarkempia toimintaohjeita.