Murupolku-navigointi

Ajankohtaista

Yhteistyölle on tilausta

Tarvitaan säteilymittaukseen liittyvää koulutusta. Niin pääteltiin Siun soten ympäristöterveydessä, kun organisaatiossa oli tullut aika päivittää lakisääteistä häiriötilannesuunnitelmaa. Yksi monista ympäristöterveyden ammattilaisten työkaluista on säteilymittari. Sen verran harvoin mittaria on pitänyt käyttää, että laite oli jäänyt monelle työntekijälle vieraaksi.

Sisäministeriön asettama työryhmä julkaisi laatuaan ensimmäisen kansallisen säteilymittausstrategian vuonna 2022. Strategia on painavaa luettavaa säteilymittauksia, suojelutoimia ja turvallisuutta ohjaaville ja valvoville eri viranomaisille. Kohderyhmään kuuluvat myös terveydenhuollon, tutkimuksen, koulutuksen, teollisuuden, kaupan, maahantuonnin ja viennin toimijat kuten myös talousvesihuollon, elintarvike- ja rehuntuotannon tahot.

Laajamittainen säteilyvaaratilanne vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Se voi olla seurausta onnettomuudesta ydinlaitoksella Suomessa tai lähialueella, ydinaseen räjähdyksestä tai korkea-aktiivisen säteilylähteen tahallisesta hajottamisesta. Miten luodaan yhteinen tilannekuva, miten varmistetaan yhteistyövalmius? Strategiadokumentissa nykytilan peilaus tavoitteisiin kertoo, että työsarkaa vielä riittää. Varautumisen tarve saa yhä laajempia ulottuvuuksia.

Varautumisen kentällä on isoja toimijoita, kuten Säteilyturvakeskus STUK, pelastusviranomaiset, Puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus HVK, hyvinvointialueet. Isojen toimijoiden vastuukakku on valtava. Kata Safety taasen on pieni mutta nopealiikkeinen toimija. Pienet, ketterät ja tiettyjen osaamisalojen erityisasiantuntijat voivat jatkossa olla tuiki tärkeitä toimijoita isojen organisaatioiden välillä ja kriittisissä liitospinnoissa. Tässä on yhteistyön tiivistämisen paikka.

Siun Soten ympäristöterveydenhuollon henkilökuntaa ja Kata Safetyn Janne Rahunen

Onko Suomessa säteilyvaaratilanteessa kyky mitata ja puhdistaa laajoja ihmisjoukkoja? Sitäkin säteilyturvallisuusstrategiassa pohditaan. Nykytilan analyysi ei mairittele: ”Laajojen ihmismittausten järjestämistä ei ole Suomessa tarkasteltu kokonaisvaltaisesti. Eri toimijat hoitavat oman vastuualueensa tehtävät, mutta kokonaisuuden kannalta toiminta on siiloutunutta.”

Siiloutuminen on näkynyt ihan ruohonjuuritasollakin. Onneksi kehitys kehittyy – vaikuttaa vahvasti siltä, että viranomaisille aiemmin niin tuttu suojakuori on avautumassa. Uuden sukupolven viranomaiset ovat entistä yhteistyöhakuisempia.

Yhteistyöhakuisuudessa ja -alttiudessa mainio esimerkki on vuonna 2018 startannut vapaaehtoisen säteilymittausjoukkueen kouluttaminen ja varustaminen. Idean isä on STUKin toimistopäällikkö Jukka Sovijärvi. Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) verkkolehdessä (14.2.2020) hän toteaa, että ”yhteiskunnan on varauduttava myös sellaiseen äärimmäisen harvinaiseen tilanteeseen, jossa isolta määrältä ihmisiä joudutaan mittaamaan mahdollinen radioaktiivinen kontaminaatio. Ja mittaamista on myös harjoiteltava.”

Sitten vuoden 2018 säteilymittausjoukkueen perus- ja jatkokursseja on pidetty useampia. Tuorein käynnistyi kuluvan vuoden elokuussa. Homma pyörii yhteistyössä STUK:n, HVK:n ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kanssa.

STUK:n ja kumppaneiden tavoite on ylläpitää noin 40 hommaan sitoutuneen henkilön mittausjoukkue. Tavoitteen saavuttamiseksi koulutusvahvuuteen tarvitaan noin 90 henkilöä. Säteilymittausjoukkueen peruskurssille osallistuu kaikenlaisia ihmisiä ”professoreista duunareihin”. Mukana on niin naisia kuin miehiäkin, keski-iältään noin 43-vuotiaita. Koulutukset on järjestetty Etelä- ja Lounais-Suomessa.

Elokuussa startanneelle kurssille eivät kaikki innokkaat mahtuneet. Innostusta säteilymittausjoukkueeseen on muuallakin Suomessa. Olisiko siis aika laajentaa reviiriä, järjestää koulutusta muuallakin Suomessa?

Janne Rahunen

Kirjoittaja on Kata Safetyn toimitusjohtaja, joka vastaa lähes päivittäin ihmisten kysymyksiin säteilystä. Oikea ja asiallinen tieto hälventää huolta ja pelkoa. Siksi kouluttautuminen on viisasta varautumista.