Väestönsuoja voi näennäisesti olla kunnossa ja sieltä löytyvät tarvittavat varusteet ja ilmanvaihto toimii. Silti se ei vielä takaa sitä, onko suoja aidosti toimintakykyinen.
Väestönsuojan ylläpito on kokonaisuus, joka muodostuu suojan ja sen laitteiden kunnosta, säännöllisestä huollosta ja tarkastuksista, dokumentoinnista sekä siitä, että ihmiset tietävät, miten suoja saadaan tarvittaessa käyttöön ja miten siellä toimitaan.
Tämä näkökulma on erityisen tärkeä silloin, kun vastuulla on yhden rakennuksen sijaan kymmeniä tai jopa satoja kiinteistöjä. Suojista vastaavan henkilön ei tarvitse itse tuntea jokaisen venttiilin teknisiä yksityiskohtia. Hänen täytyy kuitenkin pystyä luottamaan siihen, että jokaisesta kohteesta tiedetään, missä kunnossa suoja on, mitä sille on tehty ja mitä seuraavaksi pitää tehdä.
Toimintakykyinen väestönsuoja syntyy kolmesta asiasta:
- tekniikasta
- suunnitelmallisesta ylläpidosta
- osaavista ihmisistä.
Säännöllinen ylläpito pitää väestönsuojan valmiina
Pelastuslain (Pelastuslaki 379/2011, 12 §) lähtökohta on selkeä: väestönsuojien varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti. Rakennuksen yleisten tilojen ja koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta vastuu kuuluu osaltaan rakennuksen omistajalle, haltijalle ja toiminnanharjoittajalle.
Tämä on hyvä lähtökohta myös käytännön ylläpidolle. Väestönsuoja ei ole toimintakykyinen siksi, että se on joskus rakennettu määräysten mukaisesti. Sen toimintakyky pitää säilyttää vuosien ja vuosikymmenten ajan.
Ylläpitoa kannattaa siksi ajatella jatkuvana prosessina yksittäisten toimenpiteiden sijaan. Tätä tukee myös julkaistu selvitys Suomen väestönsuojien tilasta.
1. Tunne suojan nykytila
Ensimmäinen kysymys on yksinkertainen: tiedämmekö, missä kunnossa väestönsuoja tällä hetkellä on?
Tämä tarkoittaa kokonaisuuden hahmottamista. Ovatko suojan rakenteet, ovet, luukut, ilmanvaihto ja muut laitteet kunnossa? Löytyvätkö tarvittavat varusteet? Onko tilan normaaliajan käyttö järjestetty niin, että suoja voidaan tarvittaessa saattaa käyttökuntoon?
Pelastuslain mukaan väestönsuoja ja siellä käytettävät laitteet ja varusteet on voitava ottaa käyttöön 72 tunnissa viranomaisen päätöksestä.
Siksi myös suojan normaaliajan käytöllä on merkitystä. Jos tila toimii esimerkiksi varastona, täytyy etukäteen olla tiedossa, miten ja minne tavarat tarvittaessa siirretään.
Nykytilan tunteminen on useita kiinteistöjä hallinnoivalle ammattilaiselle erityisen tärkeää. Yksittäisten tarkastuspäivämäärien sijaan tarvitaan kokonaiskuva: missä kohteissa asiat ovat kunnossa, missä on korjattavaa ja mitä toimenpiteitä lähivuosina on tulossa. Esimerkiksi väestönsuojien viestiyhteydet kannattaa huomioida ajoissa – enää ei voi nojata lankapuhelinverkon varaan.
2. Huolla suojaa säännöllisesti – ei vasta määräajan lähestyessä
Väestönsuojan laitteiden ylläpidossa on noudatettava niitä koskevia käyttö- ja huolto-ohjeita. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllistä huoltoa ja toimintakunnon seuraamista myös varsinaisten määräaikaistarkastusten välillä.
Sisäministeriön asetuksen (Sisäministeriön asetus 506/2011) perusteluissa todetaan, että vaikka väestönsuojan laitteille on säädetty vähintään kymmenen vuoden välein tehtävä tarkastus ja huolto, valmistajien mahdollisia lyhyempiä huoltovälejä on suotavaa noudattaa. Käytännössä suosittelemme väestönsuojalle vuosihuoltoa laitteiden ja niiden huolto-ohjeiden mukaisesti.
Joissakin kohteissa väestönsuojan vuosihuolto on sisällytetty esimerkiksi kiinteistöhuollon sopimuksiin, jolloin kiinteistöpäättäjä voi olettaa, että kaikki on kunnossa. Kokemuksemme mukaan näissä tapauksissa usein huollot jäävät tekemättä tai huollon laajuus ei ole riittävä – tilanne kannattaa siis tarkistaa.
Säännöllisen ylläpidon idea on yksinkertainen: puutteet kannattaa löytää silloin, kun niiden korjaamiseen on aikaa – ei vasta tilanteessa, jossa suoja pitäisi saada käyttöön.
3. Vähintään 10 vuoden välein tehdään laajempi tarkastus ja tiiveyskoe
Säännöllisen ylläpidon lisäksi lainsäädäntö asettaa väestönsuojan laitteille selkeän määräajan.
Sisäministeriön asetuksen mukaan väestönsuojan laitteiden toimintakunnon säilymiseksi ne on tarkastettava ja huollettava vähintään kymmenen vuoden välein. Laitteiden toimintakunnon tarkastuksesta on myös laadittava tarkastuspöytäkirja, johon tehdään laitekohtaiset merkinnät suoritetuista tarkastuksista. Pöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.
Tiiveyskoe sisältyy 10-vuotistarkastukseen. Kokeella varmistetaan, että suoja on riittävän tiivis ja pystyy ylläpitämään tarvittavan ylipaineen. Näin ulkoilma ei pääse hallitsemattomasti suojaan, vaan tuloilma kulkee sille tarkoitettua reittiä ja tarvittaessa suodatuksen kautta.
Kymmenen vuoden tarkastusta ei kannata nähdä irrallisena velvoitteena, joka vain kuitataan tehdyksi. Sen tarkoitus on varmistaa, että pitkään käyttöä odottaneet laitteet todella toimivat. Samalla muodostuu arvokasta tietoa seuraavaa ylläpitojaksoa varten: mitä havaittiin, mitä korjattiin ja mihin tulevina vuosina kannattaa kiinnittää huomiota.
4. Dokumentointi on osa turvallisuutta ja helpottaa arkea
Olemme törmänneet usein kiinteistöissä tilanteisiin, joissa väestönsuojan kohdalla todetaan, että jotain on tehty, mutta tarvittavia dokumentteja ei ole saatavilla. Jos huolloista, tarkastuksista ja korjauksista ei ole dokumentaatiota, jälkikäteen voi olla vaikeaa selvittää, mitä on tehty, milloin ja mille laitteille. Samalla on mahdotonta osoittaa viranomaiselle, että tarkastus- ja kunnossapitovelvoitteista on huolehdittu.
Sisäministeriön asetuksen mukaan vähintään kymmenen vuoden välein tehtävästä laitteiden toimintakunnon tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja ja tehdyt tarkastukset on merkittävä siihen laitekohtaisesti. Pöytäkirja on pystyttävä esittämään pelastusviranomaiselle.
Hyvin hoidettu dokumentaatio vastaa nopeasti ainakin kolmeen kysymykseen: Mitä on tehty? Milloin se on tehty? Mitä pitää tehdä seuraavaksi?
Dokumentointi on olennainen osa ylläpitoa, ja sujuvoittaa väestönsuojien hallinnointia. Kun vastuulla on suuri kiinteistökanta, dokumentaation merkitys vain kasvaa. Tiedon pitäisi säilyä riippumatta siitä, kuka yksittäinen isännöitsijä, kiinteistömanageri tai huollon yhteyshenkilö kulloinkin on.
5. Toimiva tekniikka ei riitä, jos kukaan ei osaa käyttää sitä
Väestönsuojan ylläpidosta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti rakenteisiin, laitteisiin ja tarkastuksiin. Niiden rinnalla on kuitenkin toinen toimintakyvyn kannalta ratkaiseva tekijä: ihmisten osaaminen.
Jos tositilanteessa ei tiedetä, miten väestönsuojan laitteita käytetään, ei niistä myöskään tositilanteessa saada täyttä hyötyä. Ilmanvaihtolaitteiston toimintaperiaate, suojan käyttökuntoon saattaminen ja suojassa toimiminen eivät saisi olla asioita, joihin tutustutaan ensimmäisen kerran silloin, kun suojaa jo tarvitaan.
Varautuminen ei saisi olla vain yhden tahon tai ihmisen taito, vaan yhteistä osaamista ja yhteinen tahtotila.
Viranomaiset ohjaavat ja johtavat toimintaa. Kiinteistön omistaja ja haltija huolehtivat omista velvoitteistaan. Ammattilaiset ylläpitävät ja tarkastavat tekniikkaa. Kiinteistön turvallisuudesta vastaavat ihmiset ylläpitävät tietoa ja suunnitelmia. Ja lopulta suojaa käyttävät ihmiset.
Siksi hyvä väestönsuojan ylläpito ei tarkoita vain sitä, että joku käy määräajoin tarkastamassa suojan. Se tarkoittaa myös vastuiden selkeyttämistä ja osaamisen ylläpitämistä.
Kuka tuntee suojan? Kuka tietää, missä dokumentit ovat? Kuka käynnistää tarvittavat toimenpiteet? Kuka osaa käyttää laitteita? Entä mitä tapahtuu, jos nämä henkilöt vaihtuvat?
Kun näihin kysymyksiin on vastaukset jo normaalioloissa, varautuminen ei ole yhden ihmisen muistista tai osaamisesta riippuvaista.
Väestönsuojan kunnossapidon tärkein työkalu on kokonaiskuva
Mitä useampi väestönsuoja henkilön vastuulla on, sitä kriittisempää kokonaiskuvan ymmärtäminen ja sen ajan tasalla pitäminen on.
Jokaisesta suojasta pitäisi olla mahdollista tietää ainakin sen nykytila, viimeisimmät huollot ja tarkastukset, havaitut puutteet ja niiden korjaukset, seuraavat tarvittavat toimenpiteet sekä se, missä suojan ajantasainen dokumentaatio sijaitsee.
Tällöin väestönsuojien ylläpidosta tulee ennakoitavaa kiinteistöjohtamista. Korjauksia voidaan suunnitella, kustannuksia ennakoida ja toimenpiteitä priorisoida sen sijaan, että asioihin reagoidaan vasta määräajan umpeutuessa tai puutteen noustessa esiin viranomaisvalvonnassa.
Väestönsuojan ylläpidon kolme asiaa, joista kannattaa aloittaa
Jos oman kiinteistön tai kiinteistökannan väestönsuojien tilanne pitäisi selvittää tänään, aloita näistä:
1. Dokumentointi kuntoon.
Varmista, että tiedät, mitä suojalle on tehty, milloin tarkastukset ja huollot on suoritettu, mitä puutteita on havaittu ja mitä niille on tehty.
2. Vuosittainen ylläpito osaksi kiinteistön normaalia huoltoa.
Huolehdi laitteiden ja varusteiden kunnosta niiden käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Näin toimintakykyä ei tarkastella vain pitkien määräaikojen kohdalla.
3. 10 vuoden tarkastus ja huolto ajallaan.
Varmista, että lakisääteinen vähintään kymmenen vuoden välein tehtävä tarkastus ja huolto on tehty ja dokumentoitu asianmukaisesti.
Näiden lisäksi kannattaa kysyä vielä neljäs kysymys: onko organisaatiossa ihmisiä, jotka tietävät, miten suoja otetaan käyttöön ja miten sen laitteita käytetään?
Väestönsuojan ylläpito – epävarmuudesta hallintaan
Väestönsuojan ylläpidon tavoitteena on yksinkertaisesti toimintakykyinen suoja. Suunnitelmallisen ylläpidon suurin hyöty on epävarmuuden poistaminen. Kysymysten sijaan saatavilla on konkreettista tietoa ja kokonaisuus on hallittu.
Me autamme väestönsuojien ylläpidossa kokonaisuutena – nykytilan hahmottamisesta huoltoihin, tarkastuksiin, dokumentointiin ja osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena ei ole vain täyttää määräyksiä, vaan varmistaa, että väestönsuoja on toimintakykyinen kaikissa tilanteissa.