Murupolku-navigointi

Blogi

Mitä kiinteistöpäättäjän kannattaa tietää palokatkoista?

Mitkä lait ja asetukset vaikuttavat kiinteistöjen palokatkoihin? Miten vastuut jakautuvat? Muun muassa näitä aiheita käsitellään tässä kirjoituksessa.

Olemme jo aiemmin Jannen kanssa kirjoittaneet asenteen merkityksestä ja palo-osastoinnin pettämisestä kiinteistöissä. Tässä kirjoituksessa haluaisin tuoda hieman tarkemmin esille aihetta, josta keskustellaan usein kiinteistöjen omistajien ja niitä hallinnoivien ihmisten kanssa. Mitä kiinteistön omistajan vastuulla on liittyen paloturvallisuuteen? Tässä kirjoituksessa käsittelen aihetta hieman kapeammasta näkökulmasta eli palo-osastointien ja palokatkojen kannalta. Tämä ei missään nimessä ole kaiken kattava tietopaketti, sillä kiinteistöjen paloturvallisuuteen ja palokatkoihin vaikuttavia lakeja ja määräyksiä on useita, eivätkä kaikki mahdu tähän yhteen kirjoitukseen. Käyn tässä läpi muutamia, jotka eniten vaikuttavat kiinteistöjen ylläpidosta vastaavan työhön, kun suunnitellaan käytössä olevan kiinteistön palokatkojen korjauksia. Jos vastaat kiinteistön ylläpidosta niin kannattaa lukea eteenpäin.

Kata Safetyn Janne ja Joni Rahunen tarkastamassa kiinteistön palokatkoja. Kuvassa kaapelihylly ja keskelle liitetty lakipykälä-symboli
Kata Safetyn Joni ja Janne Rahunen kartoittamassa sähkötilan palokatkoja.

Mitkä lait ja määräykset vaikuttavat palokatkoihin?

Listaan ensin kolme merkittävää lakia tai asetusta ja käydään sen jälkeen niitä läpi hieman tarkemmin.

Lisäksi palokatkoihin vaikuttavat tuotevalmistajien omat ohjeistukset ja kuntien rakentamismääräykset, mutta niihin aiheisiin voin palata toisessa kirjoituksessa.

Pelastuslaki

Luvussa 3 käsitellään toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuuksia seuraavasti:

Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

1) tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;

2) rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;

3) pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;

4) pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa tai että tulipalon sammuttaminen vaikeutuu.

Erityisesti kohdassa 1 mainittua tulipalon leviämistä pystytään tehokkaasti rajaamaan, kun palokatkot ovat osastojen välissä kunnossa. Palon rajoittuminen pienemmälle alueelle pienentää vahinkoja ja antaa pelastustoimelle enemmän aikaa ihmisten ja omaisuuden pelastamiselle. On myös huomioitavaa, että pelastuslaitoksen suunnitelmat ja taktiikat perustuvat hyvin pitkälti siihen, että palo-osastoinnit ovat kunnossa. Kesken pelastustöiden havaittavat puutteet vaikeuttavat heidän työtään merkittävästi. Kohta 2 vaikuttaa myös palo-osastoihin ja palokatkoihin. Osastointien pitävyys on edellytys ihmisten turvalliselle poistumiselle ja pelastushenkilökunnan toimimisen kannalta tulipalotilanteessa.

Maankäyttö- ja rakennuslaki

Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellään paloturvallisuusvaatimuksia muun muassa seuraavasti:

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen, poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja.

Palon leviämistä rakennuksesta on pystyttävä rajoittamaan. Käytännössä tämä tapahtuu oikeanlaisella palo-osastoinnilla. Suurin ongelma omien kokemusteni mukaan on, se että osastointien väliset läpiviennit ovat usein muutostöiden jälkeen avoimia. On saatettu tehdä sähkötöitä, linjasaneeraus tai muita pienempiä muutoksia ja oikeaoppiset palokatkot ovat siinä yhteydessä jääneet tekemättä. Tässä kannattaakin kiinteistöpäättäjän olla tarkkana. Kannattaa varmistaa etukäteen sopimuksilla, että kenelle palokatkojen tekeminen saneerauksissa kuuluu, jotta asiaa ei tarvitse jälkikäteen selvitellä. Usein nämä puutteet paljastuvat joko palotarkastuksen tai paloturvallisuusammattilaisen tekemän kartoituksen yhteydessä. Jo yksittäisen kaapeliläpiviennin aiheuttama reikä saattaa aiheuttaa mittavia vahinkoja.

Avoimia kaapeliläpivientejä kiinteistössä.

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Asetuksessa käsitellään paloturvallisuutta laajasti. Aiheita ovat muun muassa rakennusten paloluokitukset, palon kehittymisen rajoittaminen, rakenteiden kantavuus jne. Tässä yhteydessä nostan esille luvussa 3 käsiteltävän palon rajoittamisen palo-osastoon. Siellä sanotaan muun muassa seuraavaa:

Läpiviennit osastoivissa rakenteissa

Osastoivan rakennusosan läpi johdetut putket, roilot, kanavat, johdot, savupiiput ja hormit sekä kuljetinlaitteistojen edellyttämät läpiviennit eivät olennaisesti saa heikentää rakennusosan osastoivuutta.

Eli palo-osastojen välisiin läpivienteihin tulee tehdä oikeaoppinen palokatko. Oikeaoppisen palokatkon tekeminen onkin sitten oma aiheensa. Se ei ole mikään tietty aine vaan yhdistelmä hyväksyttyjä materiaaleja ja menetelmiä. On osattava ottaa huomioon rakenteen materiaali, läpiviennin koko, onko kyseessä putki vai kaapeli tai näiden yhdistelmä jne. Usein palo-osastointien kohdalla saattaa tulla vastaan sellaisia termejä kuin EI30 tai EI60. E-kirjain tarkoittaa tiiveyttä, I-kirjain eristävyyttä ja perässä oleva numero aikaa minuutteina. Eli esimerkiksi merkintä EI60 tarkoittaa, että osastoivan rakenteen tulee olla savutiivis ja estää lämmön siirtyminen 60 minuutin ajan. Läpiviennit eivät saa merkittävästi heikentää tätä osastoitavuutta. Siksi erilaiset läpiviennit vaativat palokatkomateriaaleilta ja menetelmiltä eri ominaisuuksia.

Omistajan vastuu

On ensiarvoisen tärkeää, että vastuista on sovittu ennakkoon. On kiinteistön omistajan ja haltijan välinen sopimustekninen asia, kuka vastaa esimerkiksi palokatkojen ylläpidosta. Usein ongelmat johtuvat siitä, ettei ole ollut tietoa, kenelle kyseinen asia kuuluu ja se on jäänyt unholaan. Palokatkojen olemassaolo ja kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Tämä voidaan toteuttaa kiinteistön omistajan tai haltijan toimesta itse tai pyytää paloturvallisuusalan ammattilainen kartoittamaan tilanne säännöllisesti. Kattava kartoitusraportti on jo itsessään hyvä dokumentti, sillä sen perusteella ongelmakohdat on kuvattu ja parhaassa tapauksessa niiden sijainnit on merkitty rakennukseen pohjakuviin. Tällöin on helppo suunnitella ja toteuttaa varsinaiset korjaukset. Kartoitusraportti on myös jo selkeä todiste siitä, että asioita ollaan jo parhaillaan laittamassa kuntoon.

Heräsikö jotain kysyttävää? Ole rohkeasti yhteydessä Kata Safetyn Joni Rahuseen.

040 7649560

joni@kata.fi

LinkedIn